Kihlakuvaus

© Ami K

Jännitimme molemmat kihlakuvausta, vaikka kuvaaja oli meille harrastusten kautta ennestään tuttu Ami Koiranen. Emme ole Hannun kanssa aikaisemmin olleet yhdessä kameran edessä varta vasten kuvattavana. Alkuun tuntui siltä, että on koko ajan typerässä asennossa, naamalla outo ilme, ja kiusallisuus näkyy varmasti kilometrin päähän. Pikkuhiljaa Amin läsnäoloon ja kameraan kuitenkin tottui, ja loppupeleissä kuvauspäivä tarjosi jopa hieman yllättäen erityisen parisuhdehetken arki-illalle. Kyllä kelpasi! Ruissalon kuvauspaikkojen metsästyksestä voit lukea lisää täältä.

© Ami K

Kun katselee näitä kuvia, niin ei voi kuin miettiä, että huh miten häikäisevän komea tuleva sulhaseni on! Ja niin rakastettava ♥

Oma fiilis voi olla niin erilainen kuin mitä kameran kautta lopulta välittyy. Kävelimme pitkin Saaronniemeä ja pysähtelimme eri paikkoihin poseeraamaan. Ami totesi parin pysähdyksen jälkeen: “Ei teitä tarvitse ohjata, kun olette niin luonnollisia kumpainenkin!” Ja samalla itsellä justiinsa sellainen olo, että mihin tään mun käteni nyt laitan, ja taasko hampaat irvistää hassusti, onko silmät auki ja harottaako tukka 😀 Näissä kuvauksissa opin, että kannattaa vaan luottaa kuvaajan ammattitaitoon, kyllä kuvaaja tietää, mitä tekee, ja millaista materiaalia sieltä linssien läpi tulee.

Sessio sujahti niin nopeasti, ettei edes tajunnut kuinka nälkäinen ja väsynyt oli, ennen kuin palasimme kotiin ja pääsimme rentoutumaan pehmoiselle kotisohvalle. Ami lähetti meille muutaman päivän jälkeen 90 kuvan setin, joista saimme valita kevyesti käsiteltyjen kuvien joukosta suosikkimme. Lopulliseen settiin otimme noin parikymmentä kuvaa, joiden vedokset Ami editoi netti- ja printtilaaduilla. Kun kuvauksista oli vierähtänyt viikko, Dropboxiin sujahtivat viimeistellyt valokuvat – todella tehokasta ja nopeaa toimintaa!

Olimme ylipäätään tyytyväisiä Amin työhön, vaikka etukäteen myös tiesimme, että hän hoitaisi kyllä homman mallikkaasti ja taitavasti. Ami kuunteli toiveitamme merellisyydestä ja eri valotilanteista, ja mielestäni nosti näitä teemoja hyvin esille sekä kuvausten aikana että lopullisten valokuvien editoinnissa. Ennen kuvauksia Ami kysyi meiltä mahdollisia rajoituksia tai erityistoiveita siihen, miten hän meitä kuvaa. Ainakin omalta osalta tämä vähensi merkittävästi omaa jännitystä, kun tiesi, että kuvaajalle olisi tärkeää, että pystyisimme olemaan tilanteessa rentoina ja luottavaisina. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen kuullut jonkun puhuvan kamerapelosta tai tokaisevan “Musta ei saa ikinä hyviä kuvia!”, ja tällaisten asioiden kertominen voi tuntua todella haastavalta kuvaajalle, ellei niistä tajuta erikseen kysyä! Tosin nykyään jatkuvan somettamisen kultakautena kameran edessä heilumiseen suhtaudutaan varmaan alati tottuneemmin.

Nyt kuvat lepäilevät koneen kansioiden syövereissä, ja seuraavaksi olisi vuorossa printtiversioiden tilaus. Valikoimme jonkinlaisen setin tulostukseen itsellemme ja perheelle jaettavaksi. Äitini on jo kuvat nähtyään lähettänyt meille listan niistä kuvista, jotka ehdottomasti haluaa lasivitriiniinsä 😀 Nyt nähtäväksi vielä jää, ympätäänkö tältä reissulta kihlajaiskuvan lisäksi toinen otos Save the Date -korttiin. Muutama vaihtoehto polttelee kyllä jo mielessä…

© Ami K

Kuvauspäivä herätteli mukavasti juhlatunnelmaa, ja olimmekin koko loppuviikon häähuuruissa miettien juhlien eri yksityiskohtia ja tehtäviä. Kaiken kaikkiaan kihlakuvauksesta jäi niin positiivinen fiilis, että tilaamme varmasti parikuvauksen joskus toistekin 🙂 Kolme tuntia rakkaan silmiin tuijottelua, hymyilyä ja kädestä pitelyä Ruissalon kauniissa ilta-auringossa, mikä olisikaan ihanampaa! ♥

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s